Archives 2009

Olen paljon tallettanut tietokoneelle jostakin läheistä sanoja ja sanoituksia. Nämä ovat jääneet tietokoneelleni vuonna 2009.

Reppurin laulu
(Iivo Härkösen toisinto)

Valgean meren randamil
mie kasvoin kaugobriha,
paimoivirsie lassa lauloin,
nyt eis on mieron piha.

:,: Karjalan maill’
kuldakägöset kukkuu,
kirikon ristat kiildelöö,
taljankka se illoin
tanssiloih kutshuu
kannel hembieh helisöö :,:

Siel on kaunis kandajain,
siel mielitettoni tshoma,
kylän kegri-illatsuist on
mutshoin otettu oma.

:,: Karjalan maill’ … :,:

Kuljeksin, da kuljeksin,
ah sumtsha selgeä painaa.
mieroh matka – mielenibä
omah kodih on aina.

:,: Karjalan maill’ … :,:

Paimenpojan laulu
(c molli, c)

Olin minä ennen paimenpoika,
Toki vain paimenpoika !
Hei soreasti, koreasti, sumfati rallaa,
Toki vain paimenpoika.

Ja hiiri se hyppeli hirttä pitkin,
Toki vain hirttä pitkin !

Tein minä luikun lehmän luista,
Toki vain lehmän luista !

Soitin tuolla ja soitin täällä

Isä meni kirkkoon tietä pitkin.

Vein kilon karvoja mennessäni.

Mutta rahat pisti hän poskehensa.

Toi kannun vettä tullessansa.

Suomen salossa
J. Ennola
F c

Honkain keskellä
mökkini seisoo
Suomeni soreassa salossa
honkain väliltä
siintävä selkä
vilkkuvi koittehen valossa.

Hoi laari laari laa,
hoi laari laari laa,
Kaikuu mun suloinen Suomeni maa

Kaukana korvessa
käkönen kukkuu,
sulhonsa suloutta ylistää
paimenten soitanto
laitumen tiellä
ääntänsä korviini vilistää.
Hoi laari..

Omanpa henkeni
kieltä ne puhuu
honkain humina ja luonto muu,
itse en sydäntäni
hillitä taida
riemusta soikohon raikas suu.
Hoi laari..

DOLD MELLAN FURORNA
J. Ennola
F c

Dold mellan furorna
ligger min koja
djupt i den finska skogens ljuva sus.
Se mellan furorna
glittrande fjärden
blånande skönt uti morgonens ljus.

Hoi lari lari la,
hoi lari lari la.
susa ditt svar, du min finska skog.

Långt in i skogen
hörs göken besjunga
flitigt och ömt hur skön hans maka är.
Klangen av vallhornens
dallrande toner,
når mina örön från fjärran och när.
Hoi lari lari la…

Det är min egen
ande som talar,
talar med finska skogens djupa röst.
Därföre kan jag ej
styra min tunga,
sjunga jag vill ur mitt fulla bröst.
Hoi lari lari la…

 

EINO KAILA, Valitut teokset II
s. 488

Kun mennään pinnalta syvyyteen,
näkyvästä näkymättömään,
täytyy meidän lopulta tulla
sellaiseen elämäntapahtumisen kerrokseen,

jossa säätely tapahtuu “itsestään”,

se on,

ilman mitään
kehityksen kuluessa
hankittuja
erikoisvarusteita.

Fysikaaliskemiallisesti ajatellen
tämä kerros,
itse “elämän ydin”,
ei voine olla mitään muuta kuin
autokatalyyttinen juoksutasapaino
tietynlaisessa
avoimessa järjestelmässä.

 

Varjele vakainen Luoja

Varjele vakainen Luoja,
kaitse kaunoinen Jumala
Ole puolla poikiesi,
aina lastesi apuna.
Aina yöllisnä tukena
päivällisnä vartiana

Aita rautainen rakenna
kivilinna liitättele
ympäri minun eloni,
kahen puolen kansoani,
asukseni, ainokseni,
tuekseni, turvakseni !

Anna, Luoja suo Jumala
anna onni ollaksemme,
hyvin ain’ eleäksemme,
kunnialla kuollaksemme,
suloisessa Suomenmaassa
kaunihissa Karjalassa

 

FINLANDIA
Jean Sibelius
D fiss

Oi, suomi katso sinun päiväs koittaa
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa!

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa !

V.A. Koskenniemi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s