Kokemuksia kivusta

Suomen Kipu ry:n ensimmäinen ryhmä Imatralla kokoontui 21.2.2019 Kulttuuritalo Virran Vierashuoneessa, joka on päivisin koululaisten opetustilana, ja jossa ryhmät voivat kokoontua ilmaiseksi kun ne ovat kaikille avoimia. Tämä yhdistys on perustettu vuonna 1992.

Lähdin ryhmään kiinnostuneena, koska haluan tietää kivusta. Kipuhan ei ole vain fyysistä, vaan voi olla myös henkistä ja mielenterveyden kannalta se on yksi iso asia. — Jouni Sakari

Tämä ryhmä on kaikille avoin, jotka ovat kiinnostuneita kipuun liittyvistä asioista. Ryhmissä saa vertaistukea, tietoa ja mahdollisesti vinkkejä jos tarvitsee neuvoja kipunsa kanssa.

Vertaisryhmien kokoontumiset ovat luottamuksellisia, ja kokouksissa on säännöt, jotka kerrataan tarpeen vaatiessa. Pienenä esittelykierroksena paikallaolijat saivat kertoa asioista, jotka ovat viimeisen viikon aikana tuottaneet mielihyvää ja iloa, ja myös mitkä ovat aiheuttaneet kiukkua tai olleet epämieluisia. Ryhmien sisältöä suunnitellaan yhdessä ja ryhmissä voi olla myös luentoja kipuun liittyvistä asioista. Tämän kevään aikana kokoontumispäivät ovat torstaisin 21.3, 25.4 ja 23.5.

Tällä ensimmäisellä kerralla paikalla oli seitsemän henkilöä. Seuraavalla kerralla ryhmässä opitaan rentoutusharjoitus. Ryhmänvetäjän on kokemusasiantuntija Susanna Kovasin, johon saa yhteyden puhelimitse 041 4403967 tai sähköpostitse imatra@suomenkipu.fi . Ryhmään voi tulla ilmoittamatta, Suskille soittamalla pääsee sisään. 16:00 – 18:00 välillä voi tulla ja mennä oman voinnin ja aikataulun mukaisesti. Vaihdamme kuulumisia kahvin ja pienen purtavan merkeissä, kahvimaksu vapaaehtoinen. Käynti Vierashuoneeseen on kaupungintalon ja kulttuuritalon välistä.

Kroonisen kivun Ensitieto-opasta voi tilata Suomen Kipu yhdistyksestä.  Kuvassa Susanna Kovasin ja Tapio Tiittanen Imatran ryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa helmikuussa 2019 Imatralla.

Kuvassa Suomen Kipu ry:n Etelä-Karjalan aluevastaava Tapio Tiittanen ja Imatran ryhmänohjaaja Susanna Kovasin.

Tapio Tiittanen kertoi aloituskokouksessa yhdistyksestä, ja sen toiminnasta. Saatavilla oli esitteitä ja tietoa kipuun liittyvistä asioista. Kuvassa näkyvää tietopakettia, Kroonisen kivun Ensitieto-opasta, voi tilata yhdistyksestä. Lisäksi hän kertoi kokemustarinaansa invalidisoivaan kipuun liittyen.

Ryhmiin voi siis tulla vaikka ei olisi yhdistyksen jäsen, ja saada vertaistukea kun kipu on osana elämää. Lisäksi yhdistys toimii kipupotilaiden edunvalvojana ja tukee kivuntutkimusta ja kuntoutustoimintaa. Yhdistys julkaisee Kipupuomi -lehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja ryhmät voivat järjestää myös retkiä ja muitakin jäsenetuja on, esimerkiksi alennuksia.

Suomen Kipu ry on myös Pain Alliance Europen jäsen, joka pyrkii tuomaan kipukroonikoiden äänen kuuluviin ja vaikuttamaan niin, että saadaan koko EU:hun yhteneväinen strategia kivun hoitamiseen. Enemmän tietoa yhdistyksestä löytyy netistä sivulta http://www.suomenkipu.fi/ , ja mikäli nettiin ei pääse, kannattaa tulla ryhmään kuulemaan ja kysymään. Koulutetut vertaisohjaajat ja kokemusasiantuntijat voivat olla suureksi avuksi tiedollisesti, ja vertaisuus kivun kanssa eläville on sosiaalista tukea, joka auttaa jaksamaan.

Omasta kokemustarinastani

Esimerkiksi Hortonin päänsärkyjä ( joita ei diagnosoitu tuolloin ) kuitattiin kotona vain , että ne on kasvukipuja tai että halusin huomiota . Lapsuudessa katkennut sormi oli ikään kuin sinetti lapsuuden muulle traumaattiselle menneisyydelle : vanhempien avioerolle , sijaiskotisijoitukselle, hyväksikäytölle . Vasemmassa kädessäni on ollut myös hermokasvain, ja sen leikkaus onnistui niin, että käsivarsi on tunnoton joiltain alueilta. Pahat migreenit olen tulkinnut olleen jatkuvan varuillaanolon synnyttämiä , ja pidän itseäni erityisherkkänä niin aistieni kuin tunteitteni osalta . Mm. voimakkaat äänet ovat minulle vaikeita kestää , ja suuret valokontrastit saavat helposti migreeniaurat käynnistymään . Onneksi minulla ei enää ole niitä kivullisia päänsärkyjä, ja voi olla että verenpainelääke on se, mikä auttaa niiden ehkäisyssä. Henkisen tuskan pelko on saattanut vaikuttaa myös persoonallisuuteeni niin, että minusta oli tullut vetäytyvä ja eristäytyvä , ja siitä syystä sosiaaliset taidot oli kouluaikoinakin jääneet kehittymättä . Minusta tuli ajattelija, introvertti joka viihtyi omissa oloissaan . 22 vuoden kuntoutumisen jälkeen on tullut ymmärrystä omasta elämästä, eikä menneisyys rasita minua enää niin paljon, vaikka välillä kipeät muistot saattavatkin pulpahtaa pintaan, ja rajoittaa halua tehdä mitään. Kuitenkin on oppinut keinoja niiden kanssa toimeen tulemiseen. Paljon rohkeutta ja uutta uskallusta olen saanut kun olen vertaisryhmissä voinut asioista kertoa ja saanut tukea, jota en saa mistään muualta. Kun katson omaa elämääni taaksepäin, niin tajuan, että erilaisten ongelmien ja haasteiden kanssa eläminen voi synnyttää ympärilleen sellaisen “auran” / “stigman”, että sen purkaminen voi olla vaikeaa. Siihenkin on kuitenkin keinoja. Omalta osaltani tahdon avoimesti kertoa sairauksistani, elämäni iloista ja myös tuskista, koska ne kuuluvat ihmisyyteen, ja niiden kohtaaminen on kaikkien meidän tarve. — Jouni Sakari

Linkkejä

Suomen kivuntutkimusyhdistys ry (PDF) : Kroonisen kivun hoito-opas

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s